Hio tyttö, hio!

Hyvä esimerkki siitä, miten paljon pieni hopealaattakin voi yllättää ekstratyöllä. Taustasta sen verran, että sydän ei halunnutkaan ensimmäisellä kertaa tarttua juottaessa levyyn kiinni. No ei siinä mitään, uusintayritys, mutta siinä vaiheessa levy on jo saanut sen verran lämpöä pintaan, että se alkaa elää lämmön vaikutuksesta omaa elämäänsä:

Luonnossa tuo ei näytä niinkään pahalta, mutta kamera aina paljastaa aina kaikkea mielenkiintoista. Hiomalla tuosta selvitään, joskin se on tuossa vaiheessa tympeää, kun kohosydän ja ripustuslenkki ovat jo paikoillaan.

Ja korviksetkin tehtynä! Eipä sitä ähhin jälkeen ole paljon muuta tehtykään - tai no tilauskorujen kanssa olen päässyt sentään alkuun ja odottelen vielä lisää materiaaleja saapuvaksi.